Ruokapakkaamisen muutos on ollut nopeaa, eikä se ole hidastumassa. Olemme keskellä järjestelmätason muutosta. 2.11. järjestetyssä Package-Heroes-tutkimushankkeen loppuseminaarissa paketoitiin hankkeen tulokset ja ennakoitiin niiden pohjalta, miltä ruokapakkaamisen tulevaisuus näyttää.

Tässä jutussa on koottuna seminaarin esitysten päähuomiot, esitysmateriaalit sekä olennaisia linkkejä tutkimuksiimme.

Ruokapakkaamisen muuttuvat vaatimukset

Konsortion johtaja, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin avasi tilaisuuden luotaamalla Package-Heroes-hankkeen viisivuotiskauden aikana tapahtunutta muutosta ruokapakkaamiseen sääntelykehyksessä. EU:n kiertotalouspolitiikkaan nojaava sääntely (erityisesti kertakäyttömuoviasetus ja ehdotus pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi) on ottanut hankkeen aikana uutta suuntaa ja hankkeessa on näin päästy tekemään tutkimusta samaan aikaan kun muutos toimintaympäristössä tapahtuu.

Esimerkiksi pakkausten uudelleenkäyttö on noussut vahvasti esille yhtenä keinona hillitä pakkausjätemäärien kasvua. Hankkeessa on pystytty ennakoimaan tarve tutkitulle tiedolle uudelleenkäyttöön liittyen ja hankkeen tulokset ovatkin erityisen ajankohtaisia nyt, kun samaan aikaan Brysselissä europarlamentaarikot pohtivat kantojaan EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetukseen.

Pakkaamisen ympäristökestävyyden parantamiseen on useita, toisiaan täydentäviä ratkaisuja

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilkka Leinonen esitteli Package Heroes-hankkeessa elinkaariarvioinnin avulla tarkasteltuja pakkausratkaisuja ja tarkastelujen tuloksia. Tulosten mukaan uusilla, uusiutuvilla, kierrätettävillä ja biohajoavilla pakkausmateriaaleilla voidaan merkittävästi pienentää pakkaamisen ilmasto- ja roskaamisvaikutuksia. Toimiva, keskitetty pakkausten uudelleenkäyttöjärjestelmä voi myös pienentää pakkaamisen ympäristövaikutuksia. Järjestelmän toimivuus ja sen vaatimukset täytyy kuitenkin aina varmistaa tapauskohtaisesti.

Kuluttajalle pakkauksen arvo on sen käytettävyydessä

Åbo Akademin tutkija Kirsi Sonck-Rautio summasi puheenvuorossaan Package-Heroes-hankkeen tuloksia kuluttajan näkökulmasta. Pakkauksen arvo yhdistetään usein sen funktioihin, kuten säilyttämiseen, suojaamiseen, kuljetuksen helpottamiseen, viestintään ja brändäykseen. Kuluttajalle pakkauksen arvo on kuitenkin ennen kaikkea sen käytettävyydessä, ja käytettävyys nousee arvoonsa vasta, kun se ei jostain syystä toteudu. Pakkauksen arvo kuluttajalle myös muuttuu (kerta)käytön jälkeen: pakkauksesta tuleekin asia, josta pitää päästä eroon, ja se vaatii vaivaa. Pakkauksen taloudellinen arvo puolestaan ei ole kuluttajalle näkyvä ja se saattaa osaltaan vaikuttaa pakkauksen arvostukseen.

Kuluttajan näkökulmasta pakkauksen arvo kasvaa, kun siitä pääsee eroon helposti ja vastuullisesti. Pakkauksen arvoa pitää kehittää ja tuoda näkyväksi kuluttajille.

Ruokapakkaamisen kestävyysmurros etenee, mutta nykyiset toimet eivät riitä

VTT:n erikoistutkija Henna Sundqvist kertoi hankkeen tutkimukseen pohjaten, että ruokapakkaamisen kestävyysmurros etenee, mutta monista toimista huolimatta ruokapakkausten kulutus kasvaa ja pakkaaminen aiheuttaa ongelmia kuten luonnonvarojen liiallista käyttöä, jätemäärän kasvua ja luonnon roskaantumista, myös Suomessa. Tähän asti toimet ovat painottuneet kierrätyksen tehostamiseen. Silti kertakäyttöisistä muovipakkauksista vain osa päätyy kiertoon.

Pelkällä kierrätyksen tehostamisella kestävyysmurros ei etene riittävästi. Yksi vaihtoehto kasvavan kertakäyttöpakkausten kulutuksen suitsimiseen voi olla pakkausten uudelleenkäyttö. Ollakseen kestävää, uudelleenkäyttö vaatii laajempaa systeemistä muutosta ja järjestelmien kehittämistä. Toimijoiden yhteistyön vahvistaminen, kokeilujen vauhdittaminen ja ekosysteemien kehittäminen ovat keskeisiä toimia kestävyysmurroksen vauhdittamiseen. Lisäksi yritysten tulee luoda tilaa pakkaamisen innovaatioille ja -yhteistyölle.

Kestävän pakkaamisen arkipäiväistyminen vaatii toimia kaikilta

LUT-yliopiston professori Henri Hakala summasi hankkeen tutkimustuloksia erityisesti yritysten ja uusien pakkausinnovaatioiden näkökulmasta. Ruokapakkaamisessa lain vaatimusten noudattaminen tai kilpailijoiden seuraaminen eivät lähtökohtaisesti tuota yritykselle kilpailuetua. Edelläkävijät sen sijaan voivat saavuttaa kilpailuetuja pakkaamisella. On kuitenkin huomioitava, että paras pakkausratkaisu ei aina välttämättä ”voita” useimmiten siksi, että täydellisten ratkaisujen kustannukset ovat korkeita.

Systeemistä ruokapakkaamisen murrosta ei voi kukaan tehdä yksin, vaan yhteistyötä – myös yritysten kesken – tarvitaan. Yhteistyön lisäksi jokaisen on samaan aikaan tehtävä voitavansa ja Hakala ehdottikin esityksessään tutkimukseen pohjautuvia konkreettisia toimia niin ruokateollisuudelle, kaupalle, materiaaliteollisuudelle kuin kierrätysfirmoillekin.

Murrosareenasta toimenpide-ehdotuksia

Package-Heroes-hankkeen yhteistoiminnallisen tutkimuksen suurimpia ponnistuksia oli talvella ja keväällä 2022–2023 toteutettu viiden työpajan sarja, Kestävän ruokapakkaamisen murrosareena. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Vilja Varho avasi esityksessään murrosareenan tuloksia ja toimenpide-ehdotuksia toimijaryhmittäin.

Esityksen jälkeen toimenpide-ehdotuksista keskusteltiin paneelissa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Tarja-Riitta Blaubergin, SOK:n vastuullisuuspäällikkö Terhi Naukkarisen ja Huhtamäki Oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja Andrei Nahkalan kanssa. Panelistit kuvasivat, kuinka he pyrkivät toiminnassaan viemään pakkaamista kestävään suuntaan, esimerkiksi innovaatioiden, arvoketjun yhteistyön sekä kehittyvän sääntelyn kautta. Keskustelijat tunnistivat ruokapakkaamisen murroksen monimutkaisuuden ja totesivat, että tietotarpeita on paljon.