Noin 80 % Package-Heroes-tutkimushankkeen tekemään kyselyyn vastanneista ennakoi koronapandemian aiheuttaneen pysyviä muutoksia ostoskäyttäytymiseensä ja tekemiinsä valintoihin ruokakaupassa. Kyselyssä selvitettiin koronan vaikutuksia erityisesti elintarvikepakkausten kulutukseen.
Maaliskuussa 2020 alkanut koronapandemia on vaikuttanut laajasti koko yhteiskuntaan ja muutti ihmisten arkea monin tavoin. Koulujen sulkeminen ja etätöihin siirtyminen keväällä sekä ravintoloiden osittaiset sulkutoimet lisäsivät sekä päivittäistavaramyyntiä että mukaan ostettavan ruuan myyntiä.
Kulutus muuttui pandemian seurauksena
Package-Heroes-tutkimushankkeessa selvitettiin kyselytutkimuksella koronapandemian vaikutuksia elintarvikepakkausten kulutukseen ja kuluttajien näkemyksiä vaikutusten pysyvyydestä. Kyselyssä selvitettiin sekä kauppakäyttäytymistä että noutoruokaa koskevia näkemyksiä. Kesä-marraskuussa 2020 avoinna olleeseen verkkokyselyyn vastasi noin 400 eri-ikäistä kuluttajaa.
Muutamia poimintoja kyselytutkimuksen tuloksista:
- Yli puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti muuttaneensa tapojaan ja valintojaan ruokakaupassa asioidessaan. Kauppakäyttäytyminen muuttui kyselyn mukaan pandemian ensimmäisen aallon aikana tartuntariskin välttämisen vuoksi, mutta yhtä usein myös siksi, että kulutus kotona oli rajoitustoimien vuoksi kasvanut.
- Kolmasosa kertoi alkaneensa välttää tiettyjä tuoteryhmiä pakkauksen puuttumisen vuoksi pandemian ensimmäisen aallon aikana. Erityisesti tämä vaikutti vihannesten ja hedelmien kohdalla. Koska vihannesten myynnin volyymi on kasvanut vuonna 2020 lähes 10 prosenttia*, voidaan olettaa, että valmiiksi pakattuja vihanneksia ja hedelmä on myyty enemmän.
- Lähes kaksi kolmasosaa oli ostanut ravintoloiden noutoruokaa pandemian ensimmäisen aallon aikana. Tartunnan riski tai viruksen pelko eivät juuri nousseet esiin noutoruuan kohdalla, vaan useimmat vastaajat olivat ostaneet noutoruokaa ennen kaikkea tukeakseen ravintoloita.
- Kolmasosa kertoi kiinnittäneensä korona-aikana enemmän huomiota siihen, miten pakkaus suojaa elintarviketta. Vastaajat ilmaisivat kiinnittäneensä vastaavaa huomiota myös pakkauksen ympäristövaikutuksiin ja siihen, että pakkausmateriaalia kertyi kotiin aiempaa enemmän: yli 40 % vastaajista mainitsi huomanneensa elintarvikepakkausmateriaalia päätyvän kotiin aiempaa enemmän.
Ovatko kulutusmuutokset pysyviä?
Kyselyyn vastanneista jopa 80 prosenttia uskoi kaupassa paikan päällä tapahtuvaa ostoskäyttäytymistään ja valintojaan koskevien muutosten jäävän kutakuinkin pysyviksi. Pandemialla voikin olla kauaskantoisiakin vaikutuksia siihen, millaista elintarvikkeiden kulutusta ja elintarvikepakkaamista kuluttajat suosivat.
”Etätyö saattaa lisääntyä, mikä tarkoittaa noutoruuan, pikaruokien ja kotona tehtävän ruuan määrän kasvua. Ruuanlaittoa varten on saatettu hankkia teknologiaa, ohjeita ja osaamista, jotka osaltaan tukevat muuttuneiden tapojen juurtumista osaksi arkea. Kaikki tämä vaikuttaa elintarvikepakkaamiselle asetettaviin vaatimuksiin”, sanoo kyselytutkimuksen toteutuksesta vastannut Åbo Akademin apulaisprofessori Nina Tynkkynen.
Kyselyn mukaan kuluttajien elintarvikepakkauksia koskeva ympäristötietoisuus ei missään vaiheessa vähentynyt vaan pikemminkin kasvoi kotiin kertyvän pakkausjätemateriaalin lisääntymisen myötä. Erityistä huolta aiheutti muovin määrä. Pakkausjätteen lisääntymiseen johtaneiden tapojen ja trendien jatkuminen pandemian jälkeenkin on yksi syy kiihdyttää muovin rinnalla ja asemesta käytettävien uusien ja vaihtoehtoisten pakkausratkaisujen, kuten biohajoavien kuitupohjaisten pakkausten, kehitystyötä ja käytön edistämistä. Pakkausmateriaalien kierrätys on tehtävä kuluttajille mahdollisimman yksinkertaiseksi. Tämä edellyttää selkeitä kierrätysmerkintöjä pakkauksissa, eri pakkausmateriaalien eroteltavuutta omiksi jakeikseen sekä toimivaa jätteenkeräilystä ja jätehuoltoa.
Tutustu kyselytutkimuksen koko raporttiin.
*Tilastokeskus 2021
Package-Heroes-hankkeessa tutkitaan ja kehitetään ympäristöystävällisiä, kuluttajalle hyväksyttäviä ja kaupallisesti kannattavia elintarvikepakkausratkaisuja. Suomen Akatemian alaisuudessa toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa hankkeessa ovat mukana VTT, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto ja Åbo Akademi, jonka vastuulla olevassa osahankkeessa tutkitaan kestävää kulutuskulttuuria.