Artikkeli on julkaistu Elintarvike ja Terveys -lehdessä 1.3.2019

Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama projekti Package-Heroes paneutuu sankarillisesti ruokatalouden muutokseen ja kuinka se muuttaa pakkaamista. Uudet pakkausratkaisut toimivat ihmisen, maapallon ja liiketoiminnan hyväksi.

Pakkaus koetaan välttämättömänä pahana. Kun tuote on avattu, pakkauksesta muodostuu roskaa, josta täytyy päästä eroon. Pakkausjäte täyttää roskalavat, tienpenkat ja valtameret. Muovin määrä voi jopa kaksinkertaistua tulevina vuosikymmeninä paljolti pakkaamisen takia. Me syytämme ylipakkaamista, vaikka kysymys on myös ihmisten huolettomassa käyttäytymisessä, johon vaikuttavat esimerkiksi kertakäyttökulttuuri ja huonosti järjestetty jätehuolto.

Pakkaus on kuitenkin tärkeä suoja tuotteelle, ja pakkaamatta jättäminen ei ole yleensä hyvä vaihtoehto. Jopa kolmannes ruuasta voitaisiin menettää, jos elintarvikeketjussa ei käytettäisi pakkauksia. Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat mittavat ja hiilijalanjälki usein pakkauksen aiheuttamaa suurempi. Ruuan asianmukainen pakkaaminen on vähentänyt ruokamyrkytysten määrää ja mahdollisesti myös niistä johtuvia sairauksia.

Hyvästä tulee kuitenkin paha, kun logistisen tehtävän suorittamisen jälkeen käytetty pakkaus on tarpeeton ja väärässä paikassa. Pakkauksia on paljon, eikä niitä voi useinkaan käyttää uudelleen. Kierrättäminenkin tuntuu hankalalta.

Viisautta pakkauksiin

Viisaasti pakattu on johtolanka, jota seurata: pakkaus vastaa tarkoitustaan ja sen koko elinkaari on mietitty etukäteen kestävän kehityksen eri näkökulmista.

Viisaasti pakattu on johtolanka, jota seurata

Eri materiaaleja yhdistelemällä pakkauksista on saatu erittäin tehokkaita. Monikerroksisten ja lukuisia materiaaleja sisältävien, vaikeasti tunnistettavien ja vähäarvoisten pakkausten kierrätys on kuitenkin tekninen ja taloudellinen haaste. Teknisiin kysymyksiin voidaan lähes aina löytää vastaus, mutta ratkaisun taloudelliset kustannukset voivat olla liian korkeat jotta se voitaisiin hyväksyä. Tekninen ratkaisu voi olla erilainen eri puolilla maailmaa johtuen valitusta politiikasta: EU kehittää kierrätystä, kun muualla uskotaan vielä ympäristöhygieenisesti kyseenalaisiin kaatopaikkoihin.

Järkevää olisi kierrättää molekyylit tai materiaalit sinällään, mikäli se vain on mahdollista ilman että materiaalin puhdistamiseen kuluu liikaa energiaa tai vaikkapa vettä. Jätteen määrää voidaan vähentää myös polttamalla, sillä kaatopaikalle viemistä parempi vaihtoehto on ottaa ainakin energia talteen. Tämä menettely on osa energiapolitiikkaa ja siihen liittyy hiilijalanjälki.

Tärkeää on myös kuluttajien näkökulma asiaan: mitä kuluttaja on valmis hyväksymään ja millä edellytyksillä? Miten yhteiskunnan eri toimilla, kuten politiikalla, voidaan ohjata viisasta pakkaamista?

Suomalaista edelläkävijyyttä pakkausratkaisuissa ennakoimalla tulevaa

EU:ssa syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta n. 60 % tulee pakkauksista. Samanaikaisesti kuluttajavaatimukset kohdistuvat ympäristö- ja hyvinvointiominaisuuksiin, esimerkkinä paikalliset ruokapalvelut. Nämä globaalit haasteet tarjoavat suuria mahdollisuuksia yrityksille, jotka pystyvät muuttamaan liiketoimintaansa ensimmäisten joukossa. Jo vähemmän muovia sisältävät pakkaukset ovat ympäristöteko sinänsä, mutta muovin korvaaminen puupohjaisilla materiaaleilla voi olla todellinen piristysruiske myös suomalaiselle taloudelle, jos onnistumme kohottamaan edes hieman puun jalostusastetta kotimaassa. Ennakoimalla tulevia pakkaamistarpeita ja muutoksia siinä, voisimme olla maailmanlaajuisesti edelläkävijänä.

Uusia pakkausratkaisuja kehittävä kotimainen pakkausteollisuus voi innovaatioilla valloittaa lisää vientimarkkinoita. On loogista, että puhdas suomalainen ruoka myös pakataan kestävällä tavalla, mikä tarjoaa mahdollisuuden edelleen erottautua vientimarkkinoilla.

On loogista, että puhdas suomalainen ruoka myös pakataan kestävällä tavalla

Pakkauksen tarina – eli kuinka pakkaus sopii kuluttajan arvomaailmaan

Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että kuluttajat länsimaissa ovat valmiita maksamaan myös ’extra-toiminnallisista’ ominaisuuksista – siis asioista, jotka eivät välttämättä lisää itse tuotteen toiminnallisuutta, mutta lisäävät ydintuotteen ympärille tarinan, kohottavat käyttäjänsä statusta tai viestivät jostakin arvostettavasta asiasta.  Pakkauksia on käytetty tähän tarkoitukseen jo pitkään, mutta varsin yksinkertaisin keinoin hyödyntämällä niiden ulkonäköä, muotoja ja värejä. ’Ympäristömukavat’ pakkaukset vievät asian pidemmälle, ja osuvat hyvin modernin, tiedostavan kuluttajan arvomaailmaan.

Toisaalta, kehittyvissä maissa muovin ongelmat ja ratkaisut ovat luultavasti aivan toisennäköisiä. Panostus kierrätyksen tehostamiseen, yksinkertaisempaan pakkaamiseen, ja panttijärjestelmiin saattavat olla tärkeämpi tie kohti ympäristölle parempaa pakkaamista.

Kysymys kuuluukin, kuinka vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen.

Ruokatuotantoa seuraavilla vuosikymmenillä muuttavat sekä digitalisaatio että ruokatalouden murros. Ruoka muodostaa kuluttajakeskeisen ekosysteemin, jossa totutut ja uudet toimijat kohtaavat toisensa täysin uudella tavalla. Omaksutaan uusia ruoka-aineita ja niiden myötä myös ruokavaliomme kehittyy. Tähän vaikuttavat paitsi kulttuuri, myös kasvanut tietoisuus ruuan terveydellisistä ja ympäristövaikutuksista.

Kiertotalous voi parhaimmillaan mahdollistaa viisaan pakkaamisen

Siirrymme massatuotannosta kohti henkilökohtaista ruokavaliota. Keskittyneen tuotannon rinnalle syntyy joustavaa ruuan ja ruoka-aineiden valmistusta ja palvelua. Paikallisten ruoka-aineiden ja lähiruuan merkitykset kasvavat. Muuttuvat tuotanto- ja palvelurakenne vaikuttavat myös pakkausratkaisuihin. Kiertotalous voi parhaimmillaan mahdollistaa viisaan pakkaamiseen ja tätä kautta luodaan uusia innovaatioita ja lisätään vientiä.

Package-Heroes -hanke etsii pakkausratkaisuja ihmisen, maapallon ja liiketoiminnan hyväksi

Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsekseen, vaan niiden tueksi tarvitaan suotuisa kasvualusta. Tällainen voidaan luoda yritysten ja poliittisten päättäjien yhteistyöllä. Päätöksenteon pohjaksi tarvitsemme tutkittua tietoa. Sen pohjalta tunnistamme kansallisia politiikkatoimia vauhdittamaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyisten liiketoimintaekosysteemien muodostumista.

Näiden aikaansaamiseksi on käynnistetty viisivuotinen, Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama projekti ”Uudet pakkausratkaisut ihmisen, maapallon ja liiketoiminnan hyväksi” eli Package-Heroes. Hanke etsii pakkauspalveluratkaisuja, jotka kohdistuvat globaaleihin haasteisiin, kuten muovipakkauksista syntyvään jätteeseen ja toisaalta elintarvikkeiden kuljetuksen aikaisen pilaantumisen estämiseen. Projektissa on tutkijoiden lisäksi mukana liike-elämän toimijoita, viranomaisia ja kuluttajia.

Projektin osapuolet ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Luonnonvarakeskus Luke, Åbo Akademi sekä LUT-yliopisto. Projekti sisältää mm. uusien palvelukonseptien visiointia sekä biohajoavien ja kierrätettävien ratkaisujen edistämisen, skaalautuvuuden ja ympäristövaikutusten tutkimista. Ratkaisujen kansainvälistä merkitystä selvitetään yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien UNTIL eli teknisen innovaatiolaboratorion kanssa.

 

Tutkimusprofessori, konsortion johtaja Ali Harlin, VTT