Uudessa hallitusohjelmassa “vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä”. Mitä kestävään elintarvikepakkaamisen keskittyvän Package-Heroes-tutkimushankkeen tutkijat ajattelevat ohjelmasta?

Miten hyvin hallitusohjelma tukee elintarvikepakkaamisen kestävän tulevaisuuden kehittämistä, hankkeen johtaja, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin?

“Hallitusohjelmassa painotetaan metsäpohjaisia tuotteita ja mainitaan kiertotalous ja elintarvikkeiden pakkaaminen, mikä on hyvä asia. Paljon taas luvataan suunnitella ja selvitellä, kuten hallitusohjelmissa yleensä. Toivoisin, että tällä hallituskaudella tuettaisiin myös uusien innovaatioiden demoiksi saattamista ja kaupallistamista. Esimerkiksi start-up-yritykset pystyvät aniharvoin kaupallistamaan tutkimustuloksia ilman taloudellista tukea.

 

Entä mitä ajatuksia tutkijoissa herättävät seuraavat kirjaukset ohjelmassa?

 

KIRJAUS: Hallitus selvittää kevään 2020 kehysriiheen mennessä kattavasti edellytykset edistää veropoliittisin keinoin kiertotaloutta esimerkiksi laajapohjaisella uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten pakkausverolla, jätteenpolton energia- ja hiilidioksidipäästöön perustuvalla verolla sekä kaatopaikalle päätyvän jätteen jäteveroa korottamalla. Tavoitteena on toteuttaa veromuutokset vuoden 2021 alusta.

“Muovikysymys on ensisijaisesti ympäristön likaantumisongelma ja toissijaisesti päästökysymys. Muovin kierrätys on haasteellista ja sen kustannuksia eikä myöskään muovin käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia ole täysimääräisesti huomioitu tuotteiden hinnassa. Veroa parempi ratkaisu olisi maksu, jonka tuotto kohdistettaisiin keräyksen ja kierrätyksen parantamiseen. Kierrätyksen osalta poliittisen päättäjän tulisi asettaa tavoitteet muovin kierrätyksen määrälle ja laadulle.

Koska suuri osa muovipakkauksista on tuontitavaraa, emme voi yksiselitteisesti vain lisätä raaka-aineveroa, koska silloin kotimainen pakkausteollisuus joutuu kohtuuttomaan kilpailutilanteeseen. Yksi vaihtoehto voisi olla tuki pakkausyrityksille, jotka ovat halukkaita siirtymään uusiin ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin ja materiaaleihin. Mekaanisen kierrätyksen lisäksi on tuettava sekamuovijätteen kierrätyksen kehittämistä.”

Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT

 

KIRJAUS: Laajennetaan pakollisia pakkaus- ja alkuperämerkintöjä.

“Selkeät pakkausmerkinnät voivat auttaa kuluttajia tekemään ympäristöystävällisiä valintoja ja kierrättämään pakkaukset oikein. Tässä on mielestäni hyvä edetä vapaaehtoisella pohjalla ja antaa kuluttajien ostopäätöksillään päättää, ovatko merkinnät heille tarpeellisia.

Pienille ja keskisuurille yrityksille entistä laajemmat lakisääteiset velvoitteet pakkaus- ja alkuperämerkinnöistä tai tavaroiden ja pakkausten ympäristövaikutuksista voivat olla myös kohtalokkaita kustannuseriä. Ne voivat laskea halua ryhtyä yrittäjäksi Suomessa ja heikentää pienten yritysten kilpailukykyä entisestään. Lainvalmisteluun pitäisi ottaa mukaan pienten yritysten näkökulma.”

Henri Hakala, professori, LUT-yliopisto

 

KIRJAUS: Vahvistetaan Suomen roolia kiertotalouden edelläkävijänä. 

“Tavoite kiertotalouden edistämisestä on hyvä, mutta mitkä ovat keinot? Tähän tulisi pyrkiä kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti. Keskeistä edelläkävijyydelle on se, että suomalaisten yritysten kilpailukyky kasvaa, ei heikkene. Hallitus voi vaikuttaa tähän tukemalla tutkimus- ja kehitystoimintaa niin yrityksissä kuin yliopistoissa sekä tarjoamalla vakaan ja ennustettavan lainsäädännöllisen ympäristön. Irtiottoja EU:n linjasta on hyvä välttää. Uudet innovaatiot tulisi ensisijaisesti sallia, mikäli niillä ei näytä olevan selviä kielteisiä vaikutuksia (eikä ensin kieltää, kuten on ollut tapana).”

Henri Hakala, professori, LUT-yliopisto

 

KIRJAUS: Edistetään tuotteita korvaavien palvelujen syntymistä ja vahvistetaan neitseellisiä raaka-aineita korvaavien kierrätysraaka-aineiden markkinoita.

“Neitseellisen materiaalin korvaamisessa olemme riippuvaisia EU-säädännön etenemisestä. Siellä on valmisteilla kierrätysmateriaalien laatuluokitus ja tarkastelu siitä, milloin ne ovat luvallisia elintarvikekontaktissa. Nyt kierrätysmateriaali ei ole luvallinen.”

Ali Harlin, tutkimusprofessori, VTT

 

KIRJAUS: Tehostetaan muovinkierrätystä ja toimeenpannaan muovitiekartan ehdotukset.

“Elintarvikepakkaamisen yhteydessä kirjaus tarkoittaa ainakin muovipakkausten kierrätysten tehostamista. Kierrätyksen ohella puhutaan muoviin kohdistuvasta haittaverosta.

Mikäli haittavero toteutetaan, olisi syytä pohtia tarkasti ympäristöhaittojen kokonaisvaikutuksia. Olennaista olisi silloin katsoa myös kaikkia muita pakkausmateriaaleja. Muoviin kohdistuva haittavero saattaisi vaikuttaa pakkausten laatuun. Pakkausten tehtävä on suojata ruokaa ja sitä kautta tehostaa elintarvikkeiden säilyvyyttä ja eliminoida suuremman ympäristövaikutuksen eli ruokahävikin syntyä. Täytyy varoa, ettei haittavero heikennä pakkausten laatua. Jos elintarvikkeet eivät ole suojattu oikein, ruokahävikki voi kasvaa.

Jos haittaveroa harkitaan, sen pitäisi ohjata kokonaisvaltaisesti ekologiseen suuntaan ja ottaa nämä asiat huomioon. Vaikutuksia on syytä arvioida tarkasti. Vaihtoehtoisten pakkausten ja pakkausmateriaalien ympäristösuorituskyky olisi pystyttävä osoittamaan tieteellisesti.”

Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, Luke

 

KIRJAUS: Kuluttajien mahdollisuutta saada tietoa palvelujen ja hyödykkeiden ilmasto- ja ympäristövaikutuksista vahvistetaan.

“Pakkaukset ovat yksi kanava, jonka kautta voisimme tarjota enemmän tietoa kuluttajille pakattujen tuotteiden ja pakkausten ympäristövaikutuksista. Kuluttajat haluavat tehdä parempia päätöksiä ja vaikuttaa ympäristön ja yhteiskunnan tilaan. Kuluttajavalinnat ovat yksi tärkeä keino, kun siirrytään kohti vähähiilisempää ja kestävämpää yhteiskuntaa. Vaihtoehtoisten pakkausten ekologisuudesta ei ole tarpeeksi tietoa, jotta valintoja voisi tehdä arjessa. Lisäksi julkisessa keskustelussa liikkuu vääränlaisia yleistyksiä ja tulkintoja pakkausten ympäristöystävällisyydestä tai -haitallisuudesta. Eri materiaalien väitetty biohajoavuus, kierrätettävyys tai raaka-aineiden uusiutuvuus ovat vain yksittäisiä näkökulmia.

Yleistietämys jopa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista on parempaa ja osaamme jollain tavoin arvioida niitä. Vaikka pakkausten kohdalla ympäristöhaitat ovat pienempiä, ei niistä tiedetä yleisesti niin paljon, että niiden ympäristövaikutuksia voisi kunnolla vertailla ja se on ongelma.

Jopa tutkijoiden tietämys aiheesta on puutteellinen. Tarvittaisiin enemmän tietoa erilaisten pakkausten soveltuvuudesta ja erityisesti ympäristösuorituskyvystä erilaisille elintarvikkeille, eikä pelkästään eri tahojen esittämiä eriäviä väittämiä siitä, onko joku pakkaus hyvä tai huono. Asia ei ole alkuunkaan näin yksinkertainen. Erilaisten pakkausratkaisujen ympäristösuorituskyky tulee pystyä osoittamaan ensin tieteellisesti.”

Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija, Luke

 

Ota yhteyttä ja kerromme lisää:

Henri Hakala
Professori, LUT-yliopisto
henri.hakala(a)lut.fi, 044 024 4387

Ali Harlin
Tutkimusprofessori, VTT
ali.harlin(a)vtt.fi, 040 533 2179

Juha-Matti Katajajuuri
Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
juha-matti.katajajuuri(a)luke.fi, 029 532 6219