Package-Heroes-konsortion johtaja, tutkimusprofessori Ali Harlin ja Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen keskustelevat yhteisblogissaan vapaaehtoisten sopimusten ja sääntelyn roolista matkalla kohti hiilineutraalia Suomea ja Eurooppaa.
Ali: Suomella on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, vain neljän hallituskauden päässä. Olemme myös luoneet Suomessa muovitiekartan, jonka tavoitteet näkyvät vaikkapa jätelain uudistuksessa. Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitsemme eri toimijoiden ja toimialojen vapaaehtoisia toimia ja sopimuksia.
Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal, tuo mieleen diilin, sopimuksen. Ohjelma ei kuitenkaan ole täysin selkeä siinä millaista sopimusta ollaan tekemässä ja kenen välille. Termi on onnistunut poliittinen veto sitoa kestävyystavoitteet ja kasvu toisiinsa.
Yritysten aloitteellisuutta ja vapaaehtoisia toimia todella tarvitaan matkalla hiilineutraaliin Suomeen ja Eurooppaan.
Ilkka: Yritysten aloitteellisuutta ja vapaaehtoisia toimia todella tarvitaan matkalla hiilineutraaliin Suomeen ja Eurooppaan. Kansalaiset ovat syystä huolissaan ilmastonmuutoksesta ja lajien sukupuutosta, ja he edellyttävät toimia niin julkiselta vallalta kuin yrityksiltäkin.
Toimenpiteiden tulee olla riittävän nopeita, vaikuttavia ja tehokkaita ongelmien kokoluokkaan nähden, sekä ympäristön kannalta oikeita, sosiaalisesti hyväksyttäviä ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Tarvitaan läpinäkyvyyttä yhteiskunnan ja talouden toimintaan, jotta poliittisen päätöksenteon ja yritysten arvioiminen näillä kriteereillä olisi kansalaisille ja kuluttajille mahdollista.
Yrityksillä on liiketoiminnallinen tarve olla hyviä yrityskansalaisia. Varsinkaan kuluttajakaupassa ei riitä, että yritys vain noudattaa lainsäädäntöä. Pelkkä toiminnan tehokkuus ja markkinoiden halvin tuotteen tai palvelun hinta ei varsinkaan suomalaisille yrityksille ole yleensä hyvä kilpailustrategian lähtökohta.
Ali: Suomi on edelläkävijä etenkin EU:ssa. Kaupan liitto teki vuonna 2016 ympäristöministeriön kanssa vapaaehtoisen sopimuksen vähentää muovikassien kulutusta. Elintarvikealan materiaalitehokkuuden vapaaehtoisella sitoumuksella nostetaan päivittäistavarakaupan kierrätysastetta ja vähennetään ruokahävikkiä.
Ilkka: Elintarvikeala, tässä tapauksessa elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa ja pakkausala, on ensimmäisenä alana tehnyt kansallisen materiaalitehokkuusohjelman mukaisen materiaalitehokkuuden sitoumuksen. Vuosille 2019-2021 tehdyn sitoumuksen avulla vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Sitoumuksen osapuolia ovat Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry, Suomen Pakkausyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Liittyessään sitoumukseen, alan yritykset ottavat toteutettavakseen materiaalitehokkuuden kehittämisen tavoitteita, joita koskevista tuloksistaan ne raportoivat Motiva Oy:n ylläpitämälle sitoumuksen help deskille vuosittain.
Ali: Millaisia tuloksia sitoumuksella on tähän mennessä saatu aikaan?
Ilkka: Motiva julkaisee sitoumuksen ensimmäisen vuoden tulokset marraskuun loppupuolella Jätteen vähentämisen viikolla. Tulokset ovat lupaavia, esimerkiksi ruokahävikkiä mukana olevat yritykset onnistuivat vähentämään vuodessa noin 3 miljoonaa kiloa ja CO2-päästöjäkin noin 10 miljoonaa kiloa. Toki nämä tulokset edustavat vain pientä osaa materiaalitehokkuuden toimista, joita nämä yritykset ovat vuoden aikana tehneet alan ilmastovaikutusten vähentämiseksi, mutta asiassa on päästy hyvin eteenpäin ja tulevaisuudessa voimme odottaa kokonaiskuvan kirkastuvan näiden ja muiden mittareiden osalta.
Ali: Lupaavia tuloksia, jotka ovat osoitus vapaaehtoisen sopimisen eduista. Niillä annetaan mahdollisuus innovatiivisille ratkaisuille. Vapaaehtoisilla sitoumuksilla on osoitettu olevan merkittävä teho, mikä ilmeisimmin liittyy kuhunkin tilanteeseen sopivien ratkaisujen löytämiseen. Parhaiten ratkaisuja luo motivoitunut toimija, joka tuntee järjestelmät ja niiden antamat mahdollisuudet.
Yksisuuntaiset kiellot sen sijaan ovat aiheuttaneet vastarintaa ja jopa tavoitteiden vastaista kehitystä. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita kertakäyttöisen muovin kieltävä direktiivi. Kiellettäessä muutamia tuotteita päädyttiin muovin lisäksi kieltämään myös vastaavaan käyttöön tarkoitettuja kuitumateriaaleja.
Ilkka: Näin on. Hyvä sääntely osoittaa yrityksille suunnan ja niiltä vaadittavat suoritukset sekä tukee niitä johdonmukaisesti tavoitteisiin pääsemiseksi. Huono sääntely naulaa kiinni merkityksettömiä teknisluonteisia yksityiskohtia ja pahimmillaan tekee tyhjäksi vuosien panostukset toiminnan kehittämiseen.
Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa mukana on myös kolme ministeriötä, joilla on hyvä mahdollisuus varmistaa omien ympäristötavoitteidensa mukanaolo yritysten vapaaehtoisessa, lain vaatimukset ylittävässä kehitystyössä.
Ei väkisin, eikä edes väsyttämällä, vaan yhteistyöllä saavutetaan parhaat ja kestävimmät tulokset.
Ali: Ei väkisin, eikä edes väsyttämällä, vaan yhteistyöllä saavutetaan parhaat ja kestävimmät tulokset. Kun toimija itse sisäistää ja muokkaa uuden parhaan toimintatavan, hän on siihen sitoutunut ja valmis myös jatkossa kehittämään itselleen mielekästä toimintaa. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan isoja diilejä.
Ilkka: EU:n muovistrategiassa on tarkoitus varmistaa, että kaikki EU:n markkinoille saatetut muovipakkaukset ovat vuoteen 2030 mennessä uudelleenkäytettäviä tai helposti kierrätettäviä. Tehtäisiinkö Suomessa elintarvikepakkausten kierrätettävyyttä koskeva diili? Ehkä meillä aikataulua voitaisiin nopeuttaa ja oltaisiin siten vähän parempia kuin muualla Euroopassa.