Alkukevään blogissamme Ruokapakkaus turvaa poikkeustilassakin ennakoitiin koronapandemian mahdollisia vaikutuksia elintarvikepakkaamiseen. Nyt loppuvuodesta 2020 Covid-19-epidemiatilanne on sekä Suomessa että maailmalla jälleen pahentunut toisen aallon leviämisen myötä. Mittavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi pandemia on vaikuttanut merkittävästi kuluvan vuoden aikana myös ruoan pakkaamiseen, ruokaan liittyviin arvoketjuihin, kuluttajien preferensseihin sekä ruokakulttuuriin.
Kertakäyttöisten muovipakkausten määrä kasvanut hygienia- ja turvallisuussyistä
Koulujen sulkemisten ja etätöihin siirtymisen myötä ruoan päivittäistavaramyynnin kasvu jatkui vahvana loppukevään ja alkukesän ajan. Ravintoloiden osittaiset sulkutoimet ovat osaltaan lisänneet pikaruokailun, mukaan ostettavan ja kotona valmistettavan ruoan määrää. Vuoden 2020 tammi-lokakuussa päivittäistavaramyynti kasvoi lähes yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, mitä pidetään poikkeuksellisen kovana kasvuprosenttina.
Koronan aiheuttamat ruokailutapojen muutokset ovat vaikuttaneet myös kuluttajien elintarvikepakkaamisen laatu-, turvallisuus- ja hygieniavaatimuksiin. Pandemian aikana maailmalla muovipakkausten käyttö on lisääntynyt muun muassa ravintoloiden ruoan ulosmyynnin myötä. Muovi mielletään hygieenisemmäksi pakkausmateriaaliksi ja kertakäyttö-/yksittäispakkaus on monen kuluttajan mielestä turvallisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi uudelleenkäytettävä pakkaus. Muovipakkauksia suositaan myös niiden toiminnallisuuden, hyvän saatavuuden ja edullisuuden vuoksi. Lisäksi irtomyyntituotteet, kuten vihannekset ja hedelmät, ostetaan mieluummin pakattuina kuin ilman pakkausta. Tämä korostui erityisesti pandemian alkuvaiheessa.
Muovipakkausten määrän lisääntynyttä käyttöä on perusteltu hygieniaseikkojen lisäksi myös sillä, että ympäristöystävällisemmäksi miellettyjä pakkauksia, kuten kuitupohjaisia pakkauksia, pidetään kalliimpina. Pandemian myötä kuluttajat ovat hintatietoisempia, ja he ovat joutuneet miettimään valintojaan taloudellisen epävarmuuden vallitessa. Tärkeäksi on noussut nopea ruoan saatavuus ja helppo asiointi, jotta kaupassa vietetty aika olisi mahdollisimman lyhyt.
Silti tulevaisuudessa ekologisesti kestävämpien ja turvallisempien pakkausvaihtoehtojen odotetaan olevan yksi elintarvikepakkaamisen trendi lisääntyneen digitalisaation ja verkkokaupan lisäksi.
Elintarvikkeiden verkkokauppa on tullut jäädäkseen
Kaupassa asioimisen sijaan ja tartuntariskien välttämiseksi elintarvikkeiden verkkokauppa on lisääntynyt pandemian aikana nopeasti. Suomessa Kesko on raportoinut kuukausitasolla ruoan verkkokaupan asiointimäärien kasvaneen parhaimmillaan jopa 800 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elintarvikkeiden noutopalvelun asiointikerroissa on Keskon mukaan ollut jopa 2000 prosentin kasvulukuja.
Ylen aamussa 1.12. Keskon edustaja kertoi ruoan verkkokaupan markkinaosuuden nousseen pandemian alkuvaiheessa jopa viiteen prosenttiin. Markkinaosuuden oletetaan kuitenkin tasaantuvan tulevaisuudessa 1–2 prosentin luokkaan, mikä sekin on merkittävä kasvu vuoden 2019 0,6 prosenttiin verrattuna.
Samaisessa Ylen aamussa S-ryhmän edustajan mukaan ruoan verkkokaupassa oli kesällä havaittavissa pientä tasaantumista, mutta syksyllä kauppa on jälleen lisääntynyt merkittävästi. Loka-marraskuussa 2020 ruoan verkkokaupan myynti on S-ryhmässä ollut lähes nelinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Suhteellisesti eniten verkkokauppaa ovat alkaneet hyödyntää eläkeläistaloudet, joiden osuus on korostunut ja kasvanut merkittävästi pandemian aikana. Verkkokaupan suurin käyttäjäryhmä on kuitenkin edelleen lapsiperhetaloudet.
Suomessa koronapandemia on näkynyt Päivittäistavarakauppa ry:n raporttien mukaan erityisesti tietyissä tuoteryhmissä. Pandemian alussa vessapaperin lisäksi ruokavarastoja täydennettiin erityisesti kuivatuotteiden, kuten riisin, pastan ja jauhojen, sekä ruokaöljyjen osalta. Näiden elintarvikkeiden myynti kasvoi 15–20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta kuluttajat ovat halunneet ostaa tuotteet mieluiten valmiiksi pakattuina, mikä näkyi esimerkiksi paistopisteiden valmiiksi pakattujen tuotteiden hetkellisinä häviämisinä valikoimista. Tähän vaikutti myös kauppojen ennakointi varsinkin pandemian alkuvaiheessa, kun viruksen leviämistapa ei ollut tarkkaan tiedossa. Kokonaisuutena hyvin säilyvien tuotteiden myynti on kasvanut pandemian aikana enemmän verrattuna markkinoiden koko kasvuun. Tämä selittynee osin sillä, että ihmisiä kannustettiin varaamaan kotiin elintarvikkeita muutaman päivän käyttötarpeen verran.
Tiukimpien rajoitustoimien aikana ravintoloista sallittiin vain ruoan ulosmyynti, mikä lisäsi entisestään elintarvikepakkausten tarvetta. On todennäköistä, että koronakriisi muuttaa jatkossa koko ravintola-alaa take-awayn suuntaan. Vaikka Suomessa on raportoitu merkittävää kasvua tällä osa-alueella, trendi maailmalla vuonna 2020 on ollut ruokatoimitusten kasvun kannalta kuitenkin hidas (3,6%) verrattuna normaaliin kasvuun, joka on ollut merkittävästi suurempi (11–17%).
Kasvanut verkkokauppa on lisännyt kartonkipakkausten menekkiä, samalla myös pakkausjätteen määrä lisääntynyt
Verkkokaupan ja pikaruokakulttuurin nopea kasvu on lisännyt pakkausmateriaalien tarvetta. Muovin kasvaneen käytön ohessa myös kuitupohjaisten pakkausmateriaalien, kuten aaltopahvin, kysyntä on lisääntynyt, sillä esimerkiksi elintarvikkeiden keräily ja jakelu tapahtuu aaltopahvilaatikoita hyödyntäen. Toistaiseksi pakkausmateriaalien raaka-aineiden saatavuus on ollut suhteellisen hyvä, vaikka esimerkiksi kartonkien toimitusajat jossakin vaiheessa pidentyivät kysynnän äkillisen kasvun vuoksi.
Kääntöpuolena käyttömäärien kasvu on lisännyt myös pakkausmateriaalijätteen määrää. Suomessa maalis-huhtikuussa 2020 pakkausjätteen määrä kasvoi 20 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Eniten on kasvanut kartonkipakkausjätteen määrä. Tätä jätejaetta on kertynyt 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Muovipakkauksia sekä jätemetallia on tuotettu 20 prosenttia ja lasipakkausjätettä 9 prosenttia enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Pakkausjätteen määrän lisääntyminen onkin huomattavaa, sillä Rinki-ekopisteillä kerättiin maalis-huhtikuussa yhteensä noin 9 miljoonaa kiloa pakkausjätettä. Tämä oli 1,5 miljoonaa kiloa edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän. Merkille pantavaa on suomalaisten kierrätysinnokkuus ja se, että suomalaiset vaikuttavat heränneen myös muovinkierrätykseen toden teolla. Vuonna 2019 muovia kerättiin kotitalouksissa kierrätykseen paikoitellen jopa kaksinkertainen määrä vuoteen 2018 verrattuna.
Miten elintarvikepakkaaminen kehittyy pandemian jälkeen?
Tuoreiden arvioiden mukaan koronapandemia helpottaisi kesän 2021 aikana, kun rokotteiden avulla koronan leviäminen hidastuu. Elintarvikepakkaamisessa ja kuluttajien käyttäytymisessä muutos tarkoittaa osittain paluuta takaisin vanhoihin käytäntöihin, kuten ravintoloissa ja kaupoissa asioimiseen. Pandemia toisaalta kiihdyttää kulutuskäyttäytymisen muutosta, sillä esimerkiksi etätöiden määrä todennäköisesti lisääntyy pandemiaa edeltävältä tasolta ihmisten totuttua kotona työskentelyyn. Tämä tarkoittaa pikaruokien ja kotona tehtävien ruokien määrän kasvua, mikä puolestaan vaikuttaa elintarvikepakkaamiselle asetettaviin vaatimuksiin. Lisäksi ihmiset ovat pandemian aikana tottuneet käyttämään verkkokauppaa ruokien tilaamiseen ja havainneet sen helppouden. Siksi he myös todennäköisesti jäävät käyttäjiksi tilanteen normalisoiduttua.
Verkkokaupan kautta ostettavat ja toimitettavat elintarvikkeet pakataan luonnollisesti eri tavalla kuin vaikkapa ravintoloihin toimitettavat tai päivittäistavarakaupassa esillä olevat elintarvikkeet. Tämä puolestaan kasvattaa myös sekundääripakkausten materiaalitarvetta ja niiden kestävyysvaatimuksia. Esimerkiksi joustopakkaukset, joiden määrän on ennustettu lisääntyvän merkittävästi tulevaisuudessa, eivät anna yhtä hyvää mekaanista suojaa kuin jäykät pakkausmateriaalit, ja ne vaativat lisäsuojaa kuljetusten ajaksi. Toisaalta sekundääripakkauksissa voidaan käyttää kierrätettyjä materiaaleja tai uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja ne myös kiertävät paremmin.
Lisääntyvä verkkokauppa vaikuttaa myös kaupan logistiikkaan. Pandemian aikana kauppaketjut ovat joutuneet lisäämään työntekijöitä elintarvikkeiden keräämiseen, pakkaamiseen ja lähettämiseen. Kaupat joutuvatkin miettimään koko arvoketjuaan uudestaan kotiinkuljetuksen logistiikka myös huomioiden. Pakkausten kestävyys-, turvallisuus- ja keveysominaisuudet korostuvat verkkokaupan kasvaessa.
On todennäköistä, että kuluttajien ympäristötietoisuus myös palautuu epidemian helpottaessa. Vaikka muovi on tulevaisuudessakin merkittävä pakkausmateriaali, sen rinnalle tulevien uusien ja vaihtoehtoisten pakkausratkaisujen, kuten biohajoavien kuitupohjaisten pakkausten, kehitystyö jatkuu ja niitä tulee markkinoille entistä enemmän eri käyttötarkoituksiin. Muuttuva lainsäädäntö, joka edellyttää tehokkaampaa materiaalien kierrätystä, sekä lisääntyvä pakkausjätteen määrä puolestaan vaativat toimivan järjestelmän, mikä mahdollistaa kuluttajille pakkausmateriaalin helpon kierrätyksen. Tämä taas edellyttää selkeitä kierrätysmerkintöjä pakkauksissa, eri pakkausmateriaalien eroteltavuutta omiksi jakeikseen sekä erityisesti toimivaa ja helppoa jätteen keräilyä ja jätehuoltoa. Vain näin voidaan vaikuttaa esimerkiksi roskaantumisongelmaan.