Package-Heroesin yksi tärkeä sidosryhmä ovat nuoret. Yhdessä Just Food -konsortion kanssa päätimme etsiä mahdollisuuksia kuulla nuorten käsityksiä kestävästä ruokajärjestelmästä. Pääsimme tekemään yhteistyötä LUT Junior Universityn kanssa. Yhteistyö oli kiinnostavaa, keräämämme aineisto kullanarvoista, ja opimme paljon myös yhteistyöstä koulujen kanssa.
Liikkeelle pitää lähteä ”win-win -ajattelulla” ja pyrkiä katsomaan kaikkien osapuolten näkökulmasta. Lukiolaisten ja heidän opettajiensa kalenterit ovat todella täynnä, joten tutkimushankkeen pitää jotenkin osua siihen, mitä muutenkin koulussa käsitellään. Toisin sanoen syventää ja rikastaa tekemistä, mutta ei kuormittaa turhaan.
Jotta kaikki osapuolet hyötyisivät tutkimuksen ja koulun yhteistyöstä, kehitimme yhdessä kahden Lappeenrannan Lyseon ja Kimpisen lukion opettajan kanssa konseptin, jossa ensin esittelimme tutkimuksemme, sitten opiskelijat kirjoittivat meille esseet ja lopuksi kerroimme kestävän ruokajärjestelmän ja -pakkaamisen haasteista ja ratkaisumahdollisuuksista. Tätä konseptia toteutettiin viidellä paikkakunnalla ympäri Suomea (Lappeenranta, Tampere, Helsinki, Salla ja Kurikka).
On oltava valmis muokkaamaan omaa lähestymistapaansa niin, että se sopii sekä aiheeltaan että tasoltaan oppilaille. Esitysmateriaalien on oltava riittävän kevyet ja visuaaliset. Myös meille itsellemme oli virkistävää pitää koulutunteja, koska jouduimme miettimään asioiden esittämistä uudella tavalla ja uudelle yleisölle. Ainakin itseäni tuntien pitäminen taisi jännittää enemmän kuin konferenssiesitelmän pito…
Meillä oli myös onnea, sillä aiheemme ruoka ja ruokapakkaukset ovat läsnä kaikkien arjessa, joten nuorten oli helppo lähteä visioimaan kestävää ruokaa Suomessa 2050.
Pelkästä ruokapakkaamisesta kysyminen olisi saattanut olla oppilaista turhauttavaa, mikäli aiheesta on vähemmän tietoa ja mielipiteitä.
Yhteistyö LUT Junior Universityn kanssa helpotti sopivien koulujen löytämistä ja yhteistyön aloittamista, mutta se toi myös esiin ajatuksia, joita emme olisi itse tulleet ajatelleeksi: Meillä oli myös mahdollisuus tiedekasvatukseen. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus voi olla nuorille aika vierasta, joten kerroimme tutkimuksesta, sen tavoitteista ja menetelmistä. Tarkoitus on myös jakaa tutkimuksesta tulevat tulokset oppilainen ja opettajien käyttöön.
Muiden sidosryhmiemme, kuten kaupan ja ruokateollisuuden, uskomme olevan varsin kiinnostuneita nuorten ajatuksista. Kerromme tuloksista tarkemmin analyysien valmistuttua, mutta jo ensilukemisella havaitsimme, että esseissä toistuu eniten lihansyönnin vähentäminen. Ainakin lukiolaiset pitävät siis kasvissyöntiä normaalina ja se on vahvasti tunnistettu osaksi kestävää ruokajärjestelmää. Lisäksi syömistä yhdessä perheen tai ystävien kanssa pidettiin tärkeänä, eli sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys näkyvät myös aineistossa. Ruokapakkausten osalta nuorten vastauksissa korostui muovin korvaaminen jollakin biohajoavalla ratkaisulla.
Vilja Varho