Termi Green deal on tullut tutuksi monille, mutta sen merkitys tuntuu olevan edelleen hieman epäselvä. Haaste on siinä, että termillä voidaan viitata kahteen erilliseen, joskin toisiinsa linkittyvään, asiaan. EU:n Green Deal on Euroopan Unionin vihreän kehityksen ohjelma, keskeisin unionia ohjaava kattava toimenpidepaketti, joka tähtää siihen, että Eurooppa olisi vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraali. Laajaan ohjelmaan kuuluvia aloitteita ovat esimerkiksi kiertotalouden toimintaohjelma, EU:n kestävä tuotepolitiikka, uusi metsästrategia sekä kestävän rahoituksen taksonomia, jotka kaikki tulevat tavalla tai toisella koskettamaan läheisesti myös pakkaus- ja pakkaavaa teollisuutta. Vihreän kehityksen ohjelma on esimerkiksi asettanut tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien EU:n markkinoilla olevien pakkausten tulee olla uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä taloudellisesti kannattavalla tavalla.
Vihreän kehityksen ohjelmalla pyritään siis myös vähentämään erityisesti kertakäyttöisten muovipakkausten aiheuttamia ympäristöhaittoja. SUP-direktiivi (2019/904) on näin osa ohjelman toimeenpanoa. SUP-direktiivin kansalliseen toimeenpanoon kuuluvat muun muassa kertakäyttöisten tuotteiden vähentämistoimet. Suomessa on päädytty toteuttamaan direktiivin artiklan 4 tavoitteita eli syömävalmiin ruoan elintarvikepakkausten ja kertakäyttöisiin muovituotteisiin kuuluvien juomamukien vähentämistä vapaaehtoisin keinoin. Toisin sanoen green deal-sopimuksen ja sitoumusten avulla. Ja tästä muodostuu linkki näiden kahden green dealin välille.
Kotimainen green deal on vapaaehtoinen sopimus valtion ja elinkeinoelämän välillä. Ajatuksena on tuoda yhteen tahot, jotka ovat avainroolissa muutoksen aikaansaamiseksi. Green deal-sopimukset ovat määräaikaisia ja joustavampia kuin perinteinen lainsäädäntö, ja ne pyrkivät tehostamaan tai täydentämään lainsäädäntöä, mutta eivät korvaa sitä. Varsinaiset green deal-sopimukset tehdään useimmiten valtion ja elinkeinoelämän, kuten toimialajärjestöjen kanssa. Yritykset sitoutuvat mukaan erillisillä sitoumuksilla, jotka edistävät sovittujen tavoitteiden toteuttamista.
Ympäristöministeriö on juuri valmistellut muovisten kertakäyttöisten annospakkausten ja annospakkauksissa käytetyn muovin kulutuksen vähentämiseksi green deal-sopimuksen yhteistyössä Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Kaupan liitto ry:n, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n, Päivittäistavarakauppa ry:n ja Suomen Pakkausyhdistys ry:n kanssa. Sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on korvata muovisia kertakäyttöisiä annospakkauksia helposti kierrätettävillä muovia sisältämättömillä kertakäyttöisillä annospakkauksilla, uudelleenkäytettävillä annospakkauksilla ja uudelleenkäytettävillä astioilla. On myös tuotteita, joissa muovin välitön korvaaminen ei ole mahdollista. Näiden tuotteiden osalta tavoitteena on vähentää muovin määrää eli korvata muovisia kertakäyttöpakkauksia vähän muovia sisältävillä pakkauksilla. Tänä vuonna sopimuksella pyritään selvittämään vähentämistavoitteiden lähtötaso ja suunnitelmissa on, että lähivuosina asetetaan tarkemmat kansalliset määrälliset tavoitteet muovisten kertakäyttöpakkausten kulutuksen vähentämiseksi.
Henna Sundqvist-Andberg, VTT
Package-Heroes tuottaa Pakkaus-lehdelle Termit tutuksi -juttusarjaa. Kaikki sarjan verkossa julkaistut kirjoitukset on luettavissa Pakkaus-lehden sivuilla.