Euroopan unionin alueella syntyy vuosittain noin 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta noin 60 prosenttia muodostuu erilaisista pakkauksista. Globaalisti noin 8 miljoonaa tonnia muovijätettä joutuu meriin vuosittain. Päivittäin syömämme ruoan pakkaukset ovat yksi suurimmista jätteen lähteistä. Muovin määrä voi jopa kaksinkertaistua tulevina vuosikymmeninä paljolti pakkaamisen takia. Elintarvikepakkaaminen on ajateltava uudelleen, jotta jätemäärät vähenevät.

Pakkaamatta jättäminen ei ole kuitenkaan yleensä hyvä vaihtoehto: hyvä pakkaus pitää ruoan turvallisena ja ehkäisee ruokahävikkiä. Jopa kolmannes ruuasta voitaisiin menettää, jos elintarvikeketjussa ei käytettäisi pakkauksia. Ruokahävikin ympäristövaikutukset ovat mittavat ja hiilijalanjälki usein pakkauksen aiheuttamaa suurempi. Ruuan asianmukainen pakkaaminen on vähentänyt ruokamyrkytysten määrää ja mahdollisesti myös niistä johtuvia sairauksia.

Nykyistä kestävämpään ruokapakkaamiseen siirtyminen on järkevää monesta eri syystä. Kestävä ruokapakkaaminen ei itsessään ole tavoite, vaan se tulisi ymmärtää keinona, jolla saavutetaan kattotavoitteita: kestävää ruokapakkaamista tarvitaan estämään muovijätteen aiheuttamaa ympäristön pilaantumista sekä pienentämään ruokaketjun ja pakkausteollisuuden ympäristövaikutuksia ja edistämään materiaalitehokkuutta. Pakkausjätteen aiheuttama roskaantumisongelma ja ruokapakkaamisen ympäristövaikutusten vähentäminen ovat saman kolikon kaksi kääntöpuolta, joihin eivät välttämättä tepsi samat keinot.

Package-Heroes-tutkimushankkeessa elintarvikepakkaamisen murrosta tutkitaan monesta eri näkökulmasta ja yhdessä olennaisten sidosryhmien kanssa. Liity sankarijoukkoihin ja seuraa millaisia ratkaisuja tutkimuksemme tarjoaa!